*

Eliisa Kuusama Kuuluuko se valtiolle?

Poliisi Pridessä on kädenojennus

HeSetan järjestämä Helsinki Pride –festivaali on viime vuosina kasvanut protestimarssista karnevaalitunnelmaiseksi kansanjuhlaksi, jossa kävi tänä vuonna yli 35 000 ihmistä. Tänä vuonna marssille osallistui yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän kutsumana eri viranomaisia, muun muassa Suomen Poliisin edustaja.

Seurasin keskustelua aiheesta eri kanavissa; osa keskustelijoista oli kiihkeästi sitä mieltä, ettei Poliisi saa osallistua marssiin ideologisista syistä lainkaan. Pääasiassa kritiikki koski poliisin suorittamia turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia, joissa yleensä unohdettiin sanoa, että poliisi toimii ainoastaan toimeenpanevana viranomaisena eikä voi vaikuttaa palautuspäätöksiin.

Osa sateenkaarivähemmistöihin kuuluvista vastusti Poliisin osallistumista vedoten Priden historiaan. Myös kansanedustaja Päivi Räsänen ja muutama muu kristillisdemokraatti antoivat kielteisiä lausuntojaviranomaisten osallistumisesta, vedoten muun muassa siihen, etteivät Priden arvot vastaa joidenkin suomalaisten vakaumuksia.

Pride-marssiperinne alkoi Yhdysvalloista Stonewallin mellakoista 1969, kun poliisin paikalliseen hlbti-väestön suosimaan kapakkaan suorittama ratsia johti paikalle tulleiden katselijoiden, asiakkaiden ja poliisin välisiin yhteenottoihin ja spontaaneihin mellakoihin, joiden innostamana perustettiin ensimmäiset seksuaali- ja sukupuolivähemistöjen oikeuksia ajavat järjestöt.

Historia ei kuitenkaan selitä, miksi Suomen Poliisi ei saisi anno domini 2017 osallistua yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa juhlivaan kulkueeseen, sillä jokainen 2001 vuoden jälkeen valmistunut poliisi on esimerkiksi vannonut Poliisin eettisen valan, joka velvoittaa noudattamaan ihmisarvoa ja oikeuksia. Jokainen viranomaistaho Suomessa tarvitsee lisää koulutusta sateenkaari-ihmisten ja muiden marginaaliryhmien kohtaamiseen, ja en epäile yhtään etteikö täältä löytyisi liutaa ihmisiä, joita yksittäinen poliisi on väärin kohdellut. Suomen Poliisin toiminta on kuitenkin silti aika kaukana 60-luvun New Yorkin Public Morals Squadista, joka pidätti vastakkaisen sukupuolen asuun pukeutuneita ja ratsasi homobaareja.

Seksuaali- ja sukupuolivähemistöt ovat monin tavoin valtaväestöä haavoittuvammassa asemassa vaikka lainsäädäntö syrjivää translakia lukuunottamatta alkaakin olla kunnossa, ja on siis erityisen tärkeää, että Poliisi ylläpitää toimivaa keskusteluyhteyttä hlbti-järjestöihin. Itse näen poliisin halun osallistua Prideen nimenomaan kädenojennuksena sateenkaarivähemmistöille, mutta käteen voi joko tarttua vai sylkäistä kohti. Itse suosittelisin ensimmäistä; on tärkeämpää toimia yhdessä muutoksen hyväksi kuin märehtiä vanhoissa kaunoissa.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen varajäsen, joka haluaa laajempia yksilönvapauksia ihan jokaiselle. Lisää yhteiskuntapoliittisia myös Twitterissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat