Eliisa Kuusama Kuuluuko se valtiolle?

Hallituksen kipeät leikkaukset eivät koske poliitikkoja

2012 Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomessa maksetaan puoluetukea toiseksi eniten koko Euroopassa: noin 12,25 euroa äänestäjää kohden, kun kaikkien EU-maiden keskiarvo oli 3,72. Artikkeli on toki vanha mutta ainakaan Suomen puoluetukien määrä ei juuri ole tästä laskenut; MTV uutisoi, että viime vuonna puoluetukea myönnettiin vajaat 30 miljoonaa euroa. Pikkurahoja valtion budjetissa joku sanoo, mutta vaikutuksia on muitakin kuin vain rahanmeno. 

Viimeisimmät eduskuntavaalit voittanut Keskusta saa puoluetukea noin 7,3 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustan eduskuntaryhmässä on tällä hetkellä 49 kansanedustajaa mikä tarkoittaa lähes 150 000 euroa kansanedustajaa kohden. Mutta tarvitseeko poliittinen puolue todellisuudessa näin paljon veronmaksajien rahaa Suomen parlamentaarisen järjestelmän ylläpitämiseksi?

Tukeen oikeutetuilla puolueilla on täysin puoluetukeen perustuvia toimintoja ja kiinteää omaisuutta. Puoluetuen radikaali väheneminen vaalitappion vuoksi saattaa siis tarkoittaa puolueelle merkittävää rahanmenetystä: esimerkiksi 2015 eduskuntavaaleissa tappion kärsineen SDP:n puoluetuki pieneni 1,3 miljoonaa euroa, jonka takia puolue joutui myymään kiinteistöjään sekä irtisanomaan kuusi työntekijää. Pelkästään Hakaniemen puoluetoimisto myytiin 7,4 miljoonalla eurolla, mikä osoittaa ettei perinteinen duunarien puolue nyt ihan köyhimmästä päästä ole.

Ymmärrän puoluetukien aiheuttamat positiiviset vaikutukset; puolue ei tarvitse rikkaita kannattajia voidakseen kampanjoida. Suomen nykyinen poliittinen kenttä on kuitenkin ollut vuosikausia varsin stagnaattinen, ja yksi syy ovat ylimitoitetut puoluetuet. Jättituet ylläpitävät eduskunnan status quota vaikeuttaen tarpeettomasti esimerkiksi pienpuolueiden tai valitsijayhdistysten ehdokkaiden menestymistä vaaleissa, sillä harvalla pienellä yhdistyksellä on varaa laittaa kymmeniä tuhansia euroja massiivisiin vaalikampanjoihin eduskuntapuolueiden tapaan.

Lisäksi listoille kannattaa haalia ketä tahansa julkkiksia ääniä tuomaan, vaikka he eivät olisi millään tavalla päteviä tai kelvollisia politiikkaan, koska he ovat jo valmiiksi tunnettuja ja helpompi saada läpi kuin tuntematon vaikka pätevä ehdokas. Perussuomalaiset esimerkiksi menestyivät vasta Tony Halmeen vaalimenestyksen jälkeen, ja vaikka Halmeen kannanotot olivat kyseenalaisia, toi entinen Viikinki ääniä joita puolue kipeästi tarvitsi. 

Tukisummat ovat jo niin merkittäviä että ne taatusti vaikuttavat myös puolueiden käyttäytymiseen eduskunnassa. Parin vuoden välein toistuvassa vaalihuumassa herää epäilys, että oman organisaationsa ja sen rahoituksen säilyttäminen on suurimmalle osalle puolueista tärkeämpää kuin Suomen valtion etu ja rahaa palaa pelkästään vaalikampanjoihin satoja tuhansia euroja.

Ylisuurissa puoluetuissa on vaarana, että puolueista muodostuu organisaatioita joiden ainoa tehtävä on varmistaa oma olemassaolonsa ja jatkuvuutensa. Politiikassa se tarkoittaa pahimmillaan katteettomia lupauksia äänestäjien houkuttelemiseksi sekä selkärangatonta politiikkaa jossa ikäviä ja epäsuosittuja, mutta yhteiskunnan kannalta tarpeellisia päätöksiä siirretään aina seuraavien hallitusten niskaan jotta ei suututettaisi omia kannattajia ja eturyhmiä. Sitten kun todella tarvitsee leikata kun rahat ovat loppu ovat leikkaukset huomattavasti kipeämpiä kuin useiden vuosien aikana harkiten tehdyt muutokset.

Tällainen politiikka on Suomen valtion hyvinvoinnin kannalta kestämätöntä. Suomi tarvitsee paljon enemmän poliitikkoja jotka pyrkivät Arkadianmäelle silmissään Suomen tulevaisuus eivätkä puolueelle vaalivoitosta satelevat verorahoitetut tukipaketit; ensimmäinen askel olisi katsoa peiliin ja tarkastella puoluetukia kriittisesti. 

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen jäsen joka kannattaa yleiseurooppalaisen tasoisia puoluetukia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Hallituksen kipeät leikkaukset eivät koske poliitikkoja''

Miksi heidän pitäisi leikata itseltään?

Käyttäjän eliisakuusama kuva
Eliisa Kuusama

Jotenkin sitä ajattelisi että poliittisen organisaation tehtävänä olisi jotain muutakin kuin itsensä ja toimintansa kasvu ja suojeleminen. Politiikkaan mentiin aikoinaan ideologian vuoksi parantamaan yhteiskuntaa, ja siihen pitäisi kuulua myös itseä koskevia ikäviä päätöksiä, mikäli ne ovat kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
He ovat ammattipoliitikkoja ja politiikka on heidän elinkeinonsa.

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

Tämä hallitus on leikannut puoluetukea https://www.verkkouutiset.fi/hallitus-leikkaa-puol...

Ja ministerit palkkojaan https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/147295-presidenti...

Ihan vaan siksi kommentoin , ettei mene ihan väärää tietoa julkisuuteen.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Totta. Kovin vähän kuitenkin.
Palkoissa olisi kovastikin leikkaamisen varaa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Eipä tuossa mitään uutta:
”Mikään esitetyistä leikkauksista ei koske kansanedustajia” 9.12.2016

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/eduskunnasta-...

Miksi meillä on 200 ns. kansanedustajaa, vaikka EU päättää kaikesta puolestamme ?
Tähän mennessä mitkään leikkaukset eivät ole koskeneet tuota porukkaa. Eikö olisi jo aika ?
Olkoon edustajien maksimimäärä edelleen tuo 200, mutta paikat täytetään vain äänestysprosentin suhteessa. Jos siis vain puolet äänioikeutetuista käy äänestämässä, valitaan eduskuntaan vain 100 pyrkijää. Kun edustajien tulot vastaavat nyt melkein miljoonan euron vuosipalkkaa, jo säästökin olisi melkoinen. Lisäksi olisi oikeudenmukaista, että säästäjät itsekin säästävät. Edelleen 100 edustajan seuraaminen olisi paljon helpompaa kuin 200. Puolueiden ryhmäkuri ja kellokkaathan kuitenkin määräävät mitä kukin sanoo ja tekee.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Yksitäisen edustajan tulot taas ovat luokkaa

”KANSAN”EDUSTAJAN TULOT
PM 28.09.2010
Netto/vuosi
Palkka 6 380 4 147 49 764 5860 / 6300
Kulukorvaus 986 986 11 832 987 Verovapaa
Avustajapalkkiot 2 244 1 550 18 600
Avustajan ateriaetu 10 10 120
Kokouspalkkiot 100 100 1 200
Taxietu 50 50 600
Bussietu 20 20 240
Junaetu 20 20 240
Lentoetu 100 100 1 200
Edustajan IT 50 50 600
Edusk. kerhot 24 kpl 75 050
SUMMA 9 960 7 033 159 446 318 892
Puoluetukiaiset 30 M/a 12 500 12 500 150 000
SUMMA 2 22 460 19 533 309 446 Eur/a Netto

Yli 300.000 eur/a nettona tarkoittanee yli 600.000 euron vuosituloa ?
Muilla jo 30.000 euron vuositulot ovat työn takana.
Taulukko sekosi tallennusvaiheessa.
Lopputulos on kuitenkin 309 446 Eur/vuosi nettona.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Menestyneet puolueet saavat palkinnoksi euroja joita ei pienemmille niin paljoa jaeta ja ulkopuolisille ei ollenkaan. Aivan kuin maksettaisiin sosiaalietuuksia suhteessa varallisuuteen siten että eniten omistavat/tienaavat saisivat eniten ja nollatuloiset eivät saisi mitään.

Toimituksen poiminnat